Puolesta vapauden uhatun. Puolesta oikeuden loukatun. Sisaan jokaisen sotilaan painajaiseen, velvollisuuteen veriseen. Yhteinen asia kallis, tahdon lujuuden jalosti. Oli pieni sitkea kansa, jota voittamaan ei tultu helposti. Vaikka vapisivat polvet vahvat, sumenivat katseet teravat. Silti taisteluhuudon kohottaen voimansa yhdistivat. Poltti kuumasti korvia tuli, jota, vastaan yhdessa nousivat. Pelotti satojen tykkien jyly, joka maata kallista pieksi. Vaikka vapisivat polvet vahvat, sumenivat katseet teravat Silti taisteluhuudon kohottaen voimansa yhdistivat Vaikka vapisivat polvet vahvat, sumenivat katseet teravat. Silti taisteluhuudon kohottaen voimansa yhdistivat. Mursi kuitenkin lujuus yhteinen, vastarinnan vihollisen. Koska, sisu sinivalkoinen, kavi edella joukon voimallisen. Ehka kaatuivat kuolleina sinne, missa vapauden joutuivat todistamaan. Silti kuuluivat joukkoon voittajien, kansaan suoraan ja rehelliseen. Silla tuhansien jarvien maasta, maasta parhaimmasta. Eivat luopuneet mistaan syysta, se on viimeinen sana suomalaisen.